Luovan ilmaisun merkitys hyvinvoinnille

20.11.2026

Luovuus annetaan meille syntymälahjana. Kaikki me olemme luovia. Tietenkin me kaikki olemme erilaisia ja käytämme luovuuttamme eri tavalla. Monesti emme kuitenkaan itse ymmärrä kykyjämme ja sitä mihin kaikkeen käytämme luovuuttamme päivittäin, arkielämässämme. Luovuus voi olla esimerkiksi kykyä ratkaista ongelmia työelämässä, kykyä soveltaa annettuja ohjeita koulussa, kykyä nähdä jollekin esineelle uudenlainen käyttötarkoitus tai vaikkapa kykyä yhdistää erilaisia värejä ja elementtejä omassa pukeutumistyylissään. Usein kuvittelemme että luovuus on sitä, että osaa piirtää tai maalta, kirjoittaa runoja tai säveltää musiikkia, luoda käsillään tyhjästä jotakin tai ylipäätään tehdä käsillään jotain, kuten vaikkapa savesta astian. Mutta luovuus on niin paljon muutakin!

Ihmisillä on luontainen tarve ilmaista itseään eri tavoilla. Pieni vauva ilmaisee itseään ja tarpeitaan itkemällä, koska hän ei vielä ole oppinut puhumaan. Pienet lapset ilmaisevat itseään estottomasti, esimerkiksi tanssimalla, laulamalla, leikkimällä ja piirtämällä. He eivät kyseenalaista omia taitojaan, ellei heitä ole syystä tai toisesta vähätelty tai heidän intoaan latistettu. Tätäkin valitettavasti voi sattua, ja sellainen voi jättää pysyvät sisäiset arvet itsetuntoon ja luovan ilmaisun kykyyn. Kuinka moni meistä, ainakin oman ikäpolven ihmisistä onkaan saanut koulun kuvaamataidon tai käsityön tunneilla kuulla ettei oma työ ole riittävän hyvä, vaan sen pitäisi olla jonkin esimerkin mukainen, täyttää tietyt kriteerit. Tämä jos mikä voi tyrehdyttää lapsen innokkuuden ja halun luoda. 

Kun ihmiselle annetaan täysin vapaat kädet toteuttaa itseään, ilman että täytyy tavoitella tietynlaista lopputulosta tai ilman että lopputulosta arvioidaan teknisesti tai esteettisesti, se vapauttaa luomaan intuitiivisesti ja omien tarpeiden, halujen ja tunteiden kautta. Luominen syntyy puhtaasti omasta sisimmästä ja sydämestä. Se on tällöin todella puhdistavaa ja merkityksellistä, ja se voi vapauttaa sisimmästä lukkoja ja rajoittavia uskomuksia, joita meille on ehkä syötetty jostain ulkopuolelta, mutta jotka eivät loppujen lopuksi edes ole omia ajatuksiamme. Ihmismieli pitää sitkeästi kiinni monista mieltämme rajoittavista uskomuksista, kuten juuri vaikkapa siitä, ettemme ole luovia.

Kuvataideterapiassa ei ole mitään taiteellisia, teknisiä tai esteettisiä kriteereitä tai tavoitteita. Siksi se on todella matalan kynnyksen luovaa ilmaisua. Taideterapiassa voi sanoittaa kipeitäkin asioita luovan ilmaisun avulla, niitä mitkä tuntuvat raskaalta sisimmässä, mutta joista ei osaa tai pysty puhumaan ääneen. Meidän kehomme muistaa asioita, jotka mieli on painanut jonnekin unohduksiin ja ne saattavat aiheuttaa kehollisia tuntemuksia, joita emme ymmärrä ja joita saatetaan yrittää selittää muulla kuin mielen pahoinvoinnilla. Raskas tunne rintakehällä voi olla merkki siitä, että on padonnut omia käsittelemättömiä tunteitaan sisimpäänsä jo lapsesta asti. Usein luovan ilmaisun jälkeen on helpompi hengittää ja elämä tuntuu hitusen kevyemmältä taas. Onkin kiistatta selvää, että kun ihminen saa ilmaista itseään ja tunteitaan vapaasti, se lisää huomattavasti itsetuntemusta, itsemyötätuntoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia elämässä. 


Share